Kokemusta, kontakteja ja rohkaisua – yrittäjien kokemuksia hanketoiminnasta

hepokuusela14_edit

Päivätoiminnan osallistujien ohella myös toiminnassa mukana olleet maatilayrittäjät täyttivät omat, sähköiset palautekyselynsä heti tuoreeltaan kesäkauden päätyttyä. Yrittäjiltä kyselimme kokemuksia paitsi päivätoiminnasta, myös kokemuksia itse hankkeen palvelevuudesta ja kehittämiskohteista.  Päivätoimintakauden päätyttyä yrittäjien mietteet hankkeeseen osallistumisesta olivat pääsääntöisesti myönteisiä:

”Tosi hyvä mieli jäi kesästä ja ennen kaikkea kiitollisuus siitä, että päästiin mukaan tähän ilman aiempaa kokemusta tai alan koulutusta.”

”Oli hieno kokemus!”

Hankkeen päivätoimintakokeilun ansiosta yrittäjät mm. hahmottivat aiempaa paremmin oman tilansa vahvuuksia ja heikkouksia sekä saivat rohkaisua ja varmuutta oman toiminnan jatkoa ajatellen. Kaikki yrittäjät myös kokivat hankkeen edistäneen ainakin jossain määrin vastaavan toiminnan kehittämistä omalla tilalla joko ikääntyville tai muille uusille asiakasryhmille.

hanke_on_edistanyt_toimintaa

Vaikka tilat eivät saaneet päivätoiminnan järjestämisestä rahallista korvausta, he kokivat saaneensa hankkeesta paljon muuta hyötyä, kokemusta ja iloa.

”Saimme tosi paljon kokemusta, kontakteja ja rohkaisua. Ja mikä tärkeintä – muistoja!”

”Auttaa viemään toimintaa oikeaan suuntaan ja avasi uusia näkymiä ja selkiytti ja antoi ideoita.”

”Tilalla kävi hankkeesta kiinnostuneita sidosryhmiä.”

”Olen päässyt testaamaan tätä ympäristöä ja itseäni sekä toivon mukaan voi auttaa jatkossa toiminnan suunnittelussa ja markkinoinnissa.”

”Sain kokemusta, kuinka homma voisi toimia, vaikka taloudellisesti vähän tiukka juttu olikin.”

”Opin hahmottamaan omat sekä tilani vahvuudet paremmin. Sain sanallistettua ja jäsennettyä omaa ohjaajuuttani.”

Osa yrittäjistä olisi toivonut hankkeelta kesäkaudella toteutunutta vahvempaa panosta kuntayhteistyön luomisessa, toiminnan arvioinnin kehittämisessä ja palvelun hinnoittelemisessa. Mm. hinnoitteluun onkin yrittäjien kanssa paneuduttu paremmin nyt syksyllä, ja kuntayhteistyötä pyritään edelleen syventämään ensi viikolla aloittelevan maatilapäivätoiminnan pienimuotoisen talvikokeilun aikana.

Kritiikkiä hanke sai ajoittain puutteelliseksi koetusta viestinnästään yrittäjien suuntaan, työllistävyydestään ja liian pieneksi koetusta kulukorvauksesta tarjoilujen järjestämiseksi. Myös mahdollisuutta tutustua muiden hankkeessa mukana olevien tilojen toimintaan olisi kaivattu. Kaikki yrittäjät kokivat saaneensa hankkeesta apua uuden toiminnan kehittämiseen, ympäristön esteettömyyden ja turvallisuuden huomioimiseen sekä iäkkäiden asiakasryhmän erityispiirteiden huomioimiseen. Kolme neljästä maatilayrittäjästä koki hankkeen lisänneen tilan näkyvyyttä ja auttaneen kuntayhteistyössä, verkostoitumisessa, päivätoiminnan suunnittelussa sekä maatilan markkinoinnissa. Puolet yrittäjistä sai hankkeesta apua myös asiakasryhmien ohjaamiseen ja toiminnan arviointiin.

Toiminnan mahdollista jatkoa ajatellen osa yrittäjistä koki tarvitsevansa täydennyskoulutusta ikääntymisestä ja toimintakyvyn arviointimenetelmistä. Toiveita esitettiin myös maatilapäivätoimintaa varten räätälöidystä omasta koulutuksesta, perinteiseen päivätoimintaan tutustumisesta ja tiiviimmästä yhteistyöstä muun vanhustyön sekä toisten maatilojen kanssa. Mahdollisuuden tutustua päivätoiminnan osallistujiin etukäteen ja heidän näkemisensä omassa kotiympäristössään arveltiin voivan tuoda toimintaan jatkossa lisää syvyyttä.

mita_lisaosaamista_tarvitsisit

Varsinaisen päivätoiminnan järjestämisestä yrittäjien kokemukset olivat positiivisia. Yrittäjistä kolme neljästä koki saaneensa toteuttaa kesän aikana päivätoimintaa omien mieltymystensä ja toiveidensa mukaisesti. Kaikki tilat kokivat ikäihmiset sopivaksi asiakasryhmäksi maatilalleen. Perusteluissa nousivat esiin ikääntyneiden kiinnostus tilan töitä kohtaan ja töiden luonteva yhdessä tekeminen. Itse toiminta osoitti, että tiloilta löytyy yllättävänkin paljon erilaista tekemistä maatilan töistä innostuneille. Omiin valmiuksiin vastaavan toiminnan järjestämisestä myös jatkossa suhtauduttiin varovaisen myönteisesti. Myös vastaavan toiminnan järjestäminen talvella kiinnosti enemmistöä. Talvitoiminnan mahdollisuuksissa pohdittiin talvikelien arvaamattomuutta ja liukkaita piha-alueita, mutta toisaalta myös mahdollisuutta osallistua kesää enemmän sisätiloissa olevien eläinten hoitotoimiin. Talvikauden todettiinkin olevan ennen kaikkea pukeutumis- ja suunnittelukysymys, että toimintavaihtoehdot vastaavat sään mukaisia olosuhteita.

salaatin_tekoa

Kesäkauden nelituntinen päivätoiminta puolsi hankkeessa paikkaansa, mutta jatkossa yrittäjät olisivat valmiita miettimään myös mahdollisesti lyhyempiä tai pidempiä, ruokatauolla varustettuja toimintapäiviä. Osaltaan sopivaan päivän pituuteen vaikuttavat paitsi tilan ja toimintakerran kulloisetkin työtehtävät, myös osallistujien kunto ja jaksaminen.

Päivätoiminnan ja tilan töiden yhteensovittamisen oli yrittäjien kokemuksen mukaan sujunut pääsääntöisesti yllättävänkin hyvin. Eniten stressiä toiminnassa oli aiheutunut kahvitarjoilun järjestämisestä, varsinkin, jos omana kunnianhimoisena tavoitteena oli ollut tarjota iltapäiväkahvilla aina vain itse leivottuja herkkuja. Muita haasteita oli aiheutunut lähinnä kesän sateisista säistä, kävijöiden toimintakyvyn suuresta vaihtelusta, isoksi koetusta ryhmäkoosta ja sopivan toiminnan löytymisestä jokaisella kerralla kaikille erikuntoisille osallistujille. Kuten eräs yrittäjä totesi: ”Toiminnan suunnittelussa erityisen haastavaa oli ottaa huomioon, että löytyy jokaiselle sopivaa tekemistä riittävästi tai tarpeeksi vähän, samoin sateisen sään huomioiminen tehtävien suunnittelussa.”

maatilan_ja_pvtoiminnan_yhteensovittaminen

Kesäkauden päivätoiminnassa hanketyöntekijät ja opiskelijat osallistuivat lisäohjaajina toiminnan järjestämiseen, mikä mahdollisti alunperinkin melko suuriksi tiedostetut kymmenen hengen osallistujaryhmät. Tilan omalla väellä toimintaa pyöritettäessä yrittäjät mielsivät toiminnan toteutuvan parhaiten 2-6 asiakkaan ryhmäkoolla. Vaikka hankekokeilusta työntekijöiden voimin selvittiinkin, kokivat tilat, että ”pienempi ryhmäkoko olisi suonut rauhallisempiakin hetkiä ja mahdollisuutta osallistujien henkilökohtaiseen huomioimiseen”.

Alkujännityksen mentyä ohi kaikki maatilayrittäjät kokivat päivätoiminnan ohjaamisen mukavaksi ja mielenkiintoiseksi. Toiminnassa antoisinta olivat yrittäjien omin sanoin:

”Erilaiset persoonat! Se, että näin, kuinka he nauttivat yhteisestä tekemisestä ja keskusteluista. Se, että he tulivat niin mielellään.”

”Asiakkailta saatu palaute ja ilo.”

”Saada vaihtelua omaan arkeen ja tekemiseen ja toi mukavan tunteen, kun voi olla avuksi, hyödyksi ja iloksi.”

Maatilapäivätoiminnan yrittäjät näkivät sopivan kaikenkuntoisille ulkoilusta, luonnosta, eläimistä, fyysisestä tekemisestä ja yhdessäolosta pitäville ikäihmisille. Järjestävältä maatilalta toiminta edellyttää yrittäjien mukaan isäntäväen omaa innostusta toimintaan, sopivia toimintatiloja ulkona ja sisällä, esteettömyyden osalta tarvittavien muutostöiden tekemistä sekä mahdollisesti myös eläimiä. Kaikilla hankkeessa mukana olleilla tiloilla eläinten ruokinta ja muut hoitotoimet, osallistujien ja tilanväen yhteiset kahvittelut keskusteluhetkineen sekä useammasta vaihtoehdosta koostuvat erilaiset pienet työtehtävät olivat osoittautuneet toimiviksi käytännöiksi. Yleispäteviä ohjeita päivätoimintaan sopivalle tilalle on yrittäjien mukaan kuitenkin vaikea määrittää, sillä jokaisen maatilan täytyy arvioida itse omat resurssinsa. Vinkkeinä tarvittavista ominaisuuksista yrittäjät listasivat:

”Luovuutta, rohkeutta, positiivisuutta, joustoa, ahkeruutta, kärsivällisyyttä, yhteistyökykyä, ystävällisyyttä.”

”Aikaa, tilat, kiinnostusta ja yhteistyötä.”

”Mikäli tilan toiminta täyttää jo perustöiden osalta päivää, kannattaa päivätoiminnan ajaksi ottaa perustyöhön lisäkädet. Ja laskea palkkakustannukset osaksi toimintaa.”

Yrittäjien ajatuksia kokosi Rantasen Virpi

Mainokset

Yhdessäoloa ja oikeaa työntekoa – asiakaspalautteen anteja

kanajuttuja

Testitulosten yhteydessä lupailimme yhteenvetoa myös kesäkaudesta saadusta asiakaspalautteesta. Tässä päivityksessä sukellamme vihdoin niihin syövereihin. Aivan aluksi ISOT KIITOKSET kaikille palautelomakkeen täyttäneille osallistujille ja lomakkeen täytössä mahdollisesti avustaneille omaisille ja muille henkilöille! Vaikka monisivuisen paperinivaskan täyttäminen kaiken kesällä koetun, testatun, haastatellun ja jatkuvan suullisen palautteen jälkeen saattoi tuntua uuvuttavalta, löysivät kaikki maailmalle jätetyt 29 palautelomaketta lopulta kauniisti täytettyinä tiensä takaisin hankkeen kotipesään. Kiitos siitä! Niin monisivuinen tuo palautelomake oli, että jos sen täyttäminen kävi työstä vastaajille, oman aikansa otti myös vastausten läpikäyminen ja yhteenveto monipuolisista kommenteista. Tässä tärkeimmiksi kokemiamme nostoja kysytyistä ja vastatuista!

Liki 90 % vastaajista koki saaneensa maatilapäivätoiminnasta itselleen virkistystä ja piristystä ja loputkin olivat osittain samaa mieltä toiminnan virkistävyydestä. Perusteluina mainittiin mm. toiminnan tarjoama vaihtelu arkeen, eläinten kanssa puuhastelu, pienet työtehtävät sekä yhdessäolo muiden kanssa mukavassa porukassa. Ja jos vaihtoehtona on, erään vastaajan sanoin, istua keinutuolissa ja katsoa ikkunasta pihalle, niin mukavaahan se oli, että kerran viikossa oli muutakin tarjolla!

Kaikesta etukäteissuunnittelusta ja varautumistoimista huolimatta maatilaympäristö on toiminta- ja liikuntaympäristönä täysin poikkeava esimerkiksi perinteisestä päivätoimintaympäristöstä. Kaikki osallistujat kokivat kuitenkin – ehkä hieman yllättäenkin – liikkumisen ja toimimisen aidossa tilaympäristössä joko täysin tai jokseensakin helpoksi. Pienet epätasaisuudet tai porrasaskelmat eivät olemista ja touhua haitanneet, kunhan apua oli tarvittaessa saatavilla ja vaikkapa talon isännän itse rustaama kaidepuu käden ulottuvilla, jos siltä tuntui. Vastaajat kokivatkin olonsa toimintapäivien aikana turvalliseksi ja oman toimintakykynsä huomioidun riittävästi päivän puuhissa.

Liikkuminen_Ymparistossa
Osallistujien kokemus liikkumisesta maatilaympäristössä.

Liki kaikkien mielestä neljän tunnin toiminta-aika on maatilaympäristöön juuri sopiva, joskin hajaääniä saivat myös hitusen lyhyempi aika tai kenties kuusituntinenkin päivä. Aika tuntui toisinaan mukavassa seurassa loppuvan kesken, mutta toisaalta pitempi päivä kaipaisi varmasti enemmän tauotusta kaiken touhuilun lomaan. Vastaajista reilu 80 % koki toiminnan olleen itselleen juuri sopivasti rasittavaa, lopuille haastetta oli toisinaan ollut vähän liikaakin. Kiitosta saivat vaihtoehtoiset työt ja tehtävät, joista kukin sai valita päiväohjelman omien mieltymystensä ja jaksamisensa mukaan. Toisaalta omia rajoja ei palautteen mukaan muistanut työntouhussa aina ajatella, mikä jälkikäteen saattoi kostautua uupumuksena tai ”kropan kolotuksena”.

Jopa 85 % vastaajista ilmoitti olevansa täysin valmiita osallistumaan maatilapäivätoimintaan myös jatkossa, mikäli toimintaa vain järjestetään. Loputkin olivat valmiita lähtemään uudelleen mukaan, mikäli oma kunto ja muu elämäntilanne antavat myöten. Osa vastaajista koki olevansa nykyisellään kenties liian hyväkuntoisia tai kiireisiä toimintaan, mutta jatkossa, jahka ikävuosia tulee vielä lisää ja muut menot vähenevät, maatilatoiminta kiinnostaisi taas kovasti heitäkin.

Liki 80 % vastaajista olisi myös valmis maksamaan tarvittaessa jonkin suuruisen omavastuun toiminnasta kuljetuksineen. Raha ei saisi kuitenkaan olla osallistumista rajoittava tekijä, joten sopivimmaksi omavastuuksi koettiin keskimäärin 9 € / kerta.

Maksaminen
Osallistujien valmius maksaa osallistumisestaan maatilapäivätoimintaan.

Lievä enemmistö vastaajista oli valmiita ennakkoluulottomasti mukaan toimintaan myös talviaikana. Loppuja arveluttivat liukkaus, kylmyys ja mahdollinen tekemisen puute eläintenkin ollessa paljolti sisätiloissa.

54 % oli täysin samaa mieltä ja 39 % osittain samaa mieltä väittämästä, jonka mukaan maatilapäivätoiminta antoi keinoja selvitä omassa kodissa paremmin. Perusteluina mainittiin esimerkiksi ”mielenvirkeyttä ja rutiinia viikkoon”, ”unohtui säryt, kun olin poissa kotoa”, ”pirteänä oli kotonakin mieliala parempi” ja ”liikun nykyään enemmän, jaksan arkena paremmin”.

Keinoja_selvita_omassa_kodissa
Maatilapäivätoiminnan vaikutus omassa kodissa selviytymiseen.

Parhaissa päivätoimintakokemuksissa ja –muistoissa korostuivat yhdessäolo niin toisten osallistujien, tilanväen kuin eläintenkin kanssa, saunominen, kerppujen teko ja oikeaan työntekoon pääseminen. Päivätoimintaan oltiin pääsääntöisesti niin tyytyväisiä, että epämieluisia kokemuksia ei vastaajilta saatu esiin kaivelemallakaan. Vain tilapäinen toimettomuus ei kaikkia ollut miellyttänyt.  Osa taas arvosti näitä toimettomiakin hetkiä kuulumisten ja muistojen vaihtamisessa muiden osallistujien kanssa.

Vastaajien mielestä mahdollinen jatkotoiminta saisi pääsääntöisesti noudatella kesän aikana hyväksi koeteltua kaavaa. Tärkeintä toimintaympäristössä ovat ystävälliset, rapsutuksia kestävät eläimet ja luonnon läheisyys. Jos jotain uutta halutaan mukaan tuoda, niin kenties vielä enemmän käsillä tekemistä, taidejuttuja ja yhteisiä pelihetkiä kaivattiin osassa palautelomakkeita lisää.

Hyvän kesän hyvät kokemukset sopii päättää erään vastaajan kauniisiin sanoihin: ”Enpä olisi nuorena osannut kuvitella, miten hauskoja päiviä saa vielä vanhana kokea!”

Terveisin, Rantasen Virpi

hakamaa_tikkupullat