Maistiaisia kesästä, osa 4 (Kohonen Farm)

Kaikki kesän päivätoimintakerrat on nyt pidetty, tässä vielä kuvamaistiaisia Kohonen Farmilta Petäjävedeltä! Lähiaikoina kirjoittelemme blogiin juttua yleisesti kesästä ja sen kokemuksista, joten pysykää kuulolla. 🙂

kohonen_farm
Päivälle oli kirjattu ylös monenlaista mahdollista tekemistä, helpompaa ja haastavampaa, ja jokainen osallistuja sai valita mitä tänään tekee mieli tehdä. Listassa siis vain mahdollisuudet tekemiseen muistutuksena niistä, ei tarkoituksena näitä kaikkia tehdä. 🙂
kohonen_kitkeminen
Jotkut tykkäsivät kovasti puutarhatouhuista ja halusivat tehdä niitä joka kerta.
kohonen2
Jotkut tykkäsivät viettää kesäistä päivää mm. maalaten tai tehden puutöitä.

kohonenfarm6_edit

kohonen_vastat_parempiväri
Vastoja/vihtoja tehtiin yhdellä kerralla ja niitä sai jokainen viedä omaan kotiin käytettäväksi.
possujen_ihastelua
Joskus vain ihmeteltiin ja ihasteltiin possuja…
kohonenfarm3_edit
… ja monesti istuttiin omenapuun alla ihastelemassa kesää ja jutustelemassa.
kohonenfarm9_edit
Possujen välipalan teko ja possuille vienti kuului jokaiseen päivätoimintakertaamme ja oli osa tämän tilan arkea.

Kohonen_32

Kohonen_21
Miesvoimin rakenneltiin välillä hienoa aitaa pihapiiriin…
Kohonen_10
Ja naisvoimin laitettiin heinää (muutamalle) seipäälle pihan koristukseksi.
Kohonen_27
Isäntäväelle jäi hieno muisto kesästä omien muistojen lisäksi – nimittäin possulan lattiaan yhteistuumin maalattu räsymatto!
Kohonen_03
Kesän aikana saatiin hienoja kohtaamisia ja kokemuksia – niin ihmisten kuin eläintenkin kanssa!
possut3
Ihanat villapossut tulivat tutuiksi kesän aikana. 🙂

Maistiaisia kesästä, osa 3 (Hepokuusela)

Tässä hieman maistiaisia kesän maatilapäivätoiminnasta Hepokuuselasta. 🙂 Luvat kuvien julkaisuun saatu osallistujilta.

hepokuusela2_edit.jpg
Ensimmäisellä kerralla paistettiin porukalla tikkupullaa. Kerta taisi olla melkeinpä kaikille ensimmäinen.
hepokuusela7_edit
Melkeinpä joka kerralla alusta asti on porukalla väsätty talven varalle kerppuja. Miehet on usein tuoneet tarpeet ja naiset niitä sitoneet.

hepokuusela_edit

hepokuusela5

hepokuusela11

hepokuusela10
Eläimet on olleet touhussa mukana – hyvässä ja pahassa. 🙂
hepokuusela13
Hepat (ja muutkin eläimet) ovat saaneet hyvää hoitoa.

uurainen_illuusia

hepokuusela21

uurainen2

hepokuusela11_edit

uurainen_liisaratsastaa2
Ja ratsastusunelmiakin on toteutettu.
uurainen
Maalaushommat kiinnostivat monia, ja saatiinkin useampi kohta ehostettua.

petteri_uurainen_maalausta2

petteri_uurainen_aidantekoa3
Monenlaista nikkarointia ja korjaustyötä on ollut tarjolla halukkaille myös. Pienet sadekuurotkaan eivät ole menoa haitanneet.

hepokuusela19

uurainen_tarhansiivous2
Perus tallipuuhiinkin on halukkaita löytynyt. 🙂
petteri_uurainen_frostimaritta2
Kaikenkaikkiaan kovasti ollaan kaikki nautittu olostamme ja yhteiselosta, aurinkoisista päivistä, ihanista eläimistä ja mukavasta touhusta. Ainutlaatuisia ja muistoihin jääviä hetkiä koettu. 🙂

Maistiaisia kesästä, osa 2 (Hakamaan lammastila)

Tässä hieman maistiaisia kesän toiminnasta Petäjävedellä sijaitsevalta Hakamaan lammastilalta. Luvat näiden kaikkien blogin kuvien julkaisuun saatu osallistujilta. 🙂

hakamaa4
Ensimmäisellä kerralla riitti paljon tutustuttavaa – lampaat, karitsat, ponit, koirat, kissat ja kanat käytiin kaikki yhdessä läpi.
hakamaa2
Osa on päässyt syöttämäänkin ihania pienimpiä karitsoja.
hakamaa3_edit
Osa porukasta tykkää istutus- ja kitkemispuuhista ja on päässyt niihin hommiin joka kerralla.

hakamaa4_edit

hakamaa6_edit
Joka kerralla löytyy rapsutuksien ja herkkujen vastaanottajia.

hakamaa9_edit

hakamaa10_edit
Villojen erottelussa sai samalla mukavan käsihoidon villan rasvasta. Tästä hommasta oli suuri apu tilan emännälle!

hakamaa11_edit

hakamaa
Sadepäivän yllättäessä ollaan sisätiloissa tutustuttu muun muassa villiyrttien maailmaan. Osan kanssa kerättiin tarpeita pihalta kotiin viemisiksi mm. siankärsämöjalkakylvyn tekoon.
hakamaa6
Myös neulahuovutusta testailtiin tilan emännän hyvässä opastuksessa. Hienoja tuli!
hakamaa4
Keleistä huolimatta joka kerralla koitetaan edes jonkin verran ulkoilla ja liikkua. Ollaanpa saatu jo kommenttia (ja itsekin havaittu) kuinka kävely on joillakin helpottunut aktivoinnin seurauksena – aika mahtavaa!

 

Maistiaisia kesästä, osa1 (Rantakorven tila)

Kesä etenee vauhdilla ja osassa ryhmistä ollaan jo puolivälissä menossa. Senpä kunniaksi ajattelimme antaa teille lukijoille pieniä maistiaisia kuvien muodossa kesän toiminnasta ja tunnelmasta. Tässä ensin maistiaisia Hankasalmelta Rantakorven tilalta. 🙂

rantakorpi8_edit
Salaatti, retiisi ja tilli valikoitui istutettavaksi korotetulle kasvilavalle. Jopa ollaan satoakin jo kerätty – kaikki osallistujat saivat vihannespussit kotiin viemisiksi.

 

rantakorpi15_edit
Karitsoita on ruokittu useaan kertaan paimenkoiran seuratessa vierellä…
rantakorpi17_edit
…ja onpa näitä pikkuisia aika monet kerrat ihasteltu ja hellitty.
rantakorpi1_edit
Välillä on nautittu ihanista kesäpäivistä ulkona…
rantakorpi23_edit
…ja välillä puuhailtu sateen yllättäessä sisällä mm. matonkuteiden, karjalanpiirakoiden leivonnan, lintujen äänien opettelun ja muistelun parissa.

rantakorpi21_edit

 

rantakorpi13_edit
Nuotiopaikalla koettiin ainutlaatuisia keskikesän hetkiä.
rantakorpi31
Maton kutomisen opettelun lomassa saimme varsinaista nauruterapiaa koko joukko!
rantakorpi28
Vastan ja pantojen teossa miehet näyttivät mallia.

 

 

 

 

 

rantakorpi30

 

 

rantakorpi42
Kukkiakin on ehditty sitomaan kimpuiksi..

 

rantakorpi34
…sekä muuten hoitelemaan.
rantakorpi43
Kaikenlaisia pieniä olemme kesän aikana päässeet ihastelemaan ja hellimään – viimeksi tilalle syntyi 5kpl koiranpentuja. Mikäpä sen ihanampaa kylmänä päivänä kun ihastella tuvan lämmössä pieniä tuhisijoita – ja saammepa seurata näiden matkaa aina luovutusikään asti. 🙂

 

Luonto saa meidät aktivoitumaan

Kohonen6

Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat Sanni Mönkkönen ja Outi Korkalainen ovat saaneet valmiiksi opinnäytetyön, jonka toimeksiantajana hankkeemme toimi. Se on julkaistu nimellä “Maaseudun kutsu – Kuinka Green Care -toimintatapoja voidaan hyödyntää muistisairaan henkilön suoritusten ja osallistumisen tukemisessa?” ja löytyy kokonaisuudessaan täältä (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/124308/KorkalainenMonkkonen.pdf?sequence=1).

Mönkkösen ja Korkalaisen löytämät artikkelit liittyen muistisairaan kuntoutukseen Green Care -menetelmillä ja näiden artikkeleiden monipuolinen analysoiminen tukevat ajatusta siitä, että luontolähtöisillä menetelmillä (ja ympäristöillä) voidaan vastata muistisairaiden tarpeisiin. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan nimenomaan muistisairaita ikäihmisiä, mutta hankkeessamme tarjoamme maatilapäivätoimintaa myös muille ikäihmisille.

Opinnäytetyön kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 10 artikkelia, jotka on julkaistu vuosina 2002–2017. Mielenkiintoista oli, että valikoituneissa artikkeleissa yleisintä oli ettei interventiota oltu tiukasti ajallisesti strukturoitu, vaan toiminnassa huomioitiin jatkuvuus, spontaanius ja muistisairaan oma halu osallistua. Tärkeäksi nousi myös ajatus siitä, että osallistujat saavat vaikuttaa päivän kulkuun ja spontaanitkin ideat toteutetaan. Interventioiden tulokset olivat mielenkiintoisia, sillä objektiivisilla mittareilla tarkasteltuna Green Care-toiminnallaei näyttänyt olevan merkitystä muistisairaan toimintakyvyn kehittämisessä ja ylläpitämisessä tai käytöshäiriöiden lieventämisessä, mutta muistisairaiden aktiivisuudessa kuitenkin havaittiin huomattavia eroja tai kehitystä luontolähtöisen toiminnan aikana.

Merkittäviä löytöjä artikkeleista ovat myös esimerkiksi se, että erityisesti miesten osallisuus toimintaan oli Green Care-toiminnassa perinteistä päivätoimintaa suurempaa ja että Green Care-toiminta on yksilöllistä ja asiakaslähtöistä, jossa yhteisöllisyys näkyy muutenkin kuin ryhmätoimintana (kukin osallistuja saa itse määrittää osallistumisensa: mitä, missä, milloin ja kenen kanssa toimii ja myös toimintaa sekä ympäristöä on mahdollista mukauttaa). Yhteisöllisyyttä voi olla vaikka toimisi välillä toiminnassa itsekseenkin. Green Care -toiminnan vahvuutena voidaan pitää myös monipuolisten muistisairaille tärkeiden toimintaelementtien kuten moniaistillisuuden, muistelun, todellisuusorientaation, fyysisen aktiivisuuden, vuorovaikutteisuuden sekä kognitiivisten taitojen ylläpidon yhtäaikaista ja jatkuvaa toteutumista luontoympäristössä.

Mönkkönen ja Korkalainen pohtivat tuloksia kiitettävän monipuolisesti ja kriittisesti. He pohtivat esimerkiksi sitä, että vaikka objektiivisesti mitattavaa He pohtivat esimerkiksi sitä, että vaikka objektiivisesti mitattavaa hyötyä toimintakyvyn tasolla ei ole voitu tutkimuksissa todistaa, voidaan tärkeämpänä pitää hyvän elämänlaadun ja positiivisten subjektiivisten kokemusten mahdollistamista. Tässä Mönkkösen ja Korkalaisen mielestä tulisi huomioida myös omaishoitajan/läheisen hyvinvointi. Heidän mielestään myös lyhytaikaiset interventiot olisi saatava jalkautettua muistisairaan sekä hänen läheisensä jokapäiväiseen arkeen. Pohdinnasta nousi myös erittäin tärkeä ja hyvä huomio, että Green Care-toiminnan sisältämät monipuoliset muistisairaalle tärkeät toimintaelementit ovat linjassa Käypä hoito -suosituksen kanssa!

Hankkeemme suunnitelmia tukee opinnäytetyössä nousevat huomiot, että luontolähtöistä toimintaa suunniteltaessa on huomioitava juuri ne tekijät, jotka tekevät mielestämme Green Care -toiminnasta ainutlaatuista: autonomia, jatkuvuus ja yhtäaikaisuus. Autonomiaa eli ihmisen itsenäisyyttä tukee liiallisen struktuurin  välttäminen esim. ajan, toiminnan ja yhteisön suhteen. Maatilapäivätoiminnassa ei välttämättä siis tarvitse erikseen suunnitella koko päivän ohjelmaa kuten päiväkeskuksissa, koska luonto- ja maaseutuympäristö tarjoavat jo itsessään erilaisia ”tarjoumia” toimintaan.

Toiminnan ei siis tarvitse olla sen ihmeellisempää, lintujen laulun kuunteleminen ja vaikka porukalla eri lintulajien tunnistaminen voi olla mukavaa ja rentouttavaa puuhaa. Kaikkien tulee kuitenkin olla tietoisia toiminnan tarkoituksesta (miksi olemme täällä ja miksi teemme tätä), jonka pohjalta suunnitellaan ja toimitaan. Päivätoimintaa pitää myös suunnitella ja ennakoida niin, että kaikilla on turvallinen olo ja kaikki pystyvät toimintakyvystä huolimatta osallistumaan. Suunnittelemalla vaihtoehtoja erilaiselle toiminnalle ennalta välttyy myös tilanteilta, joissa ohjausta tarvitseekin enemmän – pelkkä peukaloiden pyörittely ei ole tarkoituksellista. Sadekuuron yllättäessä pitää myös sisätiloissa olla valmiina tekemistä.

Ohjaajilta (oli se itse maatilayrittäjä tai ulkopuolinen)  vaaditaankin paljon tilannetajua, luovuutta ja improvisaatiotaitoja. Hattutemppuja ei tarvitse loihtia, vaan voidaan tehdä niin kuin maalla yleensä tehdään ja tarttua hetkeen: sadekuuron yllättäessä mennään sisälle suojaan viettämään pientä lepohetkeä, kahvittelemaan tai lukemaan päivän lehteä. Halukkaat voivat laittaa kahvit yhdessä tulille ja asetella kupit pöytään, ja muut voivat tehdä sillä välin jotain muuta. Mielestämme toimintaan pitää sisältyä tällaista vapautta ja spontaaneja hetkiä, jotka sallivat jokaiselle jotakin kykyjensä mukaan. Ne juuri antavat arvoa iäkkään omalle tahdolle sekä mielipiteille, joka taas tukevat itsenäisyyttä. Iäkäs saa kokemuksen, että voi vaikuttaa asioihin, olla tärkeä ja luonnollinen osa toimintaa/yhteisöä.  

Uskomme, että tällaisessa ilmapiirissä vuorovaikutus toisten kanssa on luontevampaa ja tukee yhteisöllisyyteen. Se voikin tuoda aivan eri tavalla merkityksellisyyttä elämään. Yhdessä luonnon ihastelu tai pienten possujen syöttäminen tuovat varmasti oman mausteensa juttutuokioihin ja tuo kaikki osallistujat yhteisen asian äärelle. Toivomme, että nämä tällaiset hetket voivat jäädä ilahduttamaan iäkkään mieltä pidemmäksi aikaa, jolloin arjessa pärjääminenkin voisi tuntua kummasti helpommalta. Tarkoituksenamme onkin liittää päivätoiminta osaksi iäkkään omaan arkea ja tuoda siihen näin jatkuvuutta. Esimerkiksi maatilalla kasvatetun kukan hoitamista voi jatkaa vielä kotonakin tai omalle kotipihalle voi asentaa lintulaudan ja koittaa bongailla samoja lintuja mitä yhdessä maatilalla opeteltiin. Jatkuvuutta koitamme korostaa myös päivätoimintakertojen aikana. Alkukesästä saattaa olla vaikkapa karitsointiaika, jonka jälkeen joka kerralla huolehdimme pienistä ja seuraamme niiden kasvamista.

Green Care asiantuntijan Erja Rappen mukaan toivo ja luottamus tulevaisuuteen ovat elämänhalun perusta. Hänen mukaansa luonnon ja rakennetun viherympäristön avulla voidaan tuoda esiin niitä ilmiöitä, jotka tuovat elämään toivoa ja luovat tulevaisuutta, jolloin yksilö myös motivoituu ja aktivoituu oman elämänsä suhteen. Viherympäristö voi vaikuttaa hoitavasti ihmiseen ympäristöstä saatujen aistihavaintojen kautta – voi tuntea turvallisuutta sekä yhteenkuuluvuutta, ja on mahdollisuus tehdä toiminnallisia valintoja omien tarpeiden ja kykyjensä mukaan. Ympäristön tuottamat virikkeet herättävät tunteita, muistoja ja mielikuvia vahvistaen identiteetin jatkuvuutta ja aktivoivat ihmisiä osallistumaan tarkoituksellisuutta tuottavaan toimintaan. (Erja Rappe, 2014. Metla – Argumenta – tutkijatyöpajojen ja päättäjäseminaarien esitysten tiivistelmät. Suomen ympäristökeskuksen raportteja).