Näyttöpäätteiden ääreltä ulos laitumille

Valon määrä pikkuhiljaa lisääntyy ja kesä lähenee yllättävän nopeasti. Myös hankkeessa alkavat käytännönläheisemmät puuhat eli pääsemme irrottautumaan hieman tietokoneiden näyttöpäätteiltä myös ulos laitumille. Hankkeen alkamisesta on nyt kulunut kolme kuukautta. Tässä välissä voisimme hieman avata sitä mitä olemme ehtineet jo tehdä ja missä mennään nyt.

Mitä on tehty?

Tähän mennessä on ahmittu paljon tietoa siitä, minkälaista toimintaa iäkkäiden kanssa tehdään maatiloilla muualla maailmassa. Hienosti sanottuna tätä kutsutaan benchmarkingiksi eli vertailukehittämiseksi. Olemme keränneet tietoa maatila-avusteisen toiminnan käytännöistä, byrokratiasta, hinnoittelusta, kokemuksista, tuen tarpeista jne. Olemme myös perehtyneet esimerkiksi palvelumuotoiluun, palveluiden arviointiin ja laatukysymyksiin, erilaisiin suosituksiin, lakeihin, lupiin ja säädöksiin sekä mm. sote –uudistukseen.

On kahlattu läpi tutkimuksia ja artikkeleita siitä miten luonto- ja maatilaympäristöt tukevat ihmisten hyvinvointia. Tästä aiheesta onneksi löytyy jo hyvin erilaisia oppaita ja artikkeleita, joita on muissa hankkeissa onnistuneesti tehty. Olemme peilanneet näitä luonto- ja maatilaympäristön hyvinvointivaikutuksia iäkkään toimintakykyyn – miten voisimme tukea luonto- ja maatilaympäristöillä iäkkään kokonaisvaltaista toimintakykyä päivätoimintamallissamme?  Lisäksi on pohdittu esimerkiksi miten huomioimme toiminnan mielekkyyden ja turvallisuuden (myös sosiaalinen ja henkinen turvallisuus) sekä kuinka saadaamme jatkuvuutta maatilalla tapahtuvan toiminnan ja iäkkään oman arjen välille?

Työmme on koostunut monista eri paloista: on viritelty yhteistyökuvioita muihin hankkeisiin ja toimijoihin, sähköpostiteltu ja soiteltu ympäri Suomea sekä skypetetty myös Suomen ulkopuolelle. On tehty aikataulusuunnitelmia, viestintäsuunnitelmia, sopimuspohjia, hankkeen tiedotusta, maatilojen rekrytoimista. Alustavia hahmotelmia on ilmestynyt papereille liiketoimintamallista ja sen keskeisimmistä elementeistä sekä Green Care –toiminnan keskeisistä menetelmistä ja toimintamuodoista.

Iloksemme myös opiskelijoita on mukana hankkeessa opinnäytetyön ja gradun merkeissä! Kaksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijaa tekee maatila-avusteiseen toimintaan ja muistisairaisiin liittyvän opinnäytetyön. Tämän lisäksi gerontologian opiskelija Jyväskylän yliopistosta aloittaa gradun työstämisen. Näistä kerromme varmasti vielä lisää!

Missä mennään?

Teimme tammikuun aikana mieleenpainuvia tutustumiskäyntejä 11:llä hankkeesta kiinnostuneella maatilalla. Oli hienoa nähdä miten arvokasta työtä nämä ammattilaiset tekevät sen eteen, että suomalainen maaseutu pysyisi elinvoimaisena. Saimme kokea talviajasta huolimatta kauniita maalaismaisemia, luontoa sekä kulttuurillisesti rikkaita ympäristöjä rakennuksineen. Antoisinta vierailuissa oli tavata maatilayrittäjät elämäntarinoineen ja nähdä sekä kuulla miten tärkeää heille on ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvointi. Nämä vierailut todistivat jälleen kerran sitä, että luonnon helmassa ollaan niiden arvokkaiden perusasioiden äärellä, jotka toisinaan unohtuvat omassa aikataulutetussa ja asfalttisessa arjessa.

Mitä tulossa?

Julkistamme hankkeeseen valitut maatilat nyt helmikuun alussa ja heti perään lähdemme etsimään iäkkäitä näiden valittujen maatilojen lähialueilta. Pyrimme löytämään hankkeeseen mukaan kolmekymmentä kotona asuvaa iäkästä, jotta päivätoimintaa maatilalla päästään testaamaan. Miltäpä siis kuulostaisi pienellä mukavalla porukalla viettää kesäpäiviä huikeissa maalaismaisemissa, nähdä eläimiä, istua kenties nuotion äärellä ja kuunnella linnun laulua sinisen veden välkkyessä horisontissa?

Hankkeeseen osallistuminen ei maksa iäkkäille mitään – me tarjoamme kyydit sekä kahvit. Päivätoimintakertoja on tarkoitus pitää yhteensä 12 kertaa (kerran viikossa) ja ne ovat pituudeltaan neljän tuntia – eli eivät siis vie koko päivää, vaan juuri sopivasti mukavaa oleskelua ja puuhastelua omien toiveiden ja jaksamisen mukaan. Me pidämme huolta siitä, että iäkkään on turvallista osallistua päivätoimintaan. Yhdessä maatilayrittäjien kanssa teemme tarvittavat muutokset, jotta tilat ja ympäristöt ovat iäkkäälle turvallisia sekä esteettömiä. Päivätoiminnassa on aina mukana ammattilaisia (lähihoitaja/toimintaterapeutti) ja ammattilaisilla on lisäksi ensiapukoulutus. Osallistujan toimintakyky huomioidaan päivätoimintaa suunniteltaessa, jotta kenenkään ei tarvitsisi pelätä sitä, että joutuisi jaksamisensa äärirajoille.

Keväällä lähdemme tutustumaan myös Norjaan muutamalle maatilalle, joissa on jo vuosia tarjottu päivätoimintaa muistisairaille. Yksi näistä maatiloista on Lillehovin tila Løtenissa, jossa maatilayrittäjä Ingunn Sigstad Moen on tehnyt uraauurtavaa työtä muistisairaiden kanssa. Mielenkiinnolla odotamme, että pääsemme katsomaan miten norjalaisilla maatiloilla on huomioitu esimerkiksi esteettömyys ja turvallisuus. Pyrimme pääsemään jyvälle minkälaisia heidän päivätoimintakertansa ovat ja miten maatilaympäristöä hyödynnetään toiminnassa. Kartoitamme vierailujen aikana myös tarkemmin heidän rahoitus- ja yhteistyökäytäntöjään kuntien kanssa.

 

Mainokset