Päivätoiminta maatilalla mahdollistaisi iäkkäille ulkoilun sekä yhdessäolon

Palveluita suunniteltaessa tulee huomioida niiden tarve: kuka tarvitsee ja miksi? TupaTurva –hankkeen loppuraportissa (jossa selvitettiin ikäihmisten tarvelähtöisten palveluiden kehittämistä yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä) korostettiin, että palveluntarjoajien ja päättäjien olisi hyvä tutustua ikäihmisten tutkittuihin tarpeisiin sekä viestiä entistä selkeämmin, miten tarjotuilla ratkaisuilla kyetään käytännön tarpeisiin vastaamaan (Hämäläinen ym. 2014). Mielestämme myös tässä hankkeessa nämä ovat tärkeitä seikkoja.

Olemme hankkeen alusta asti ajatelleet, että maatilalla toteutettu päivätoiminta tukisi nimenomaan kotona asuvia iäkkäitä – niin palvelun piirissä olevia kuin heitäkin, jotka eivät palveluita säännöllisesti vielä tarvitse. Omien kokemuksiemme ja työkentiltä kantautuvien kommenttien perusteella iäkkäillä on tarvetta erityisesti erilaiseen ryhmätoimintaan. Osa ei koe päiväkeskustoimintaa omakseen, mutta kaipaa vastaavaa toimintaa. Sitä ei erinäisistä syistä kuitenkaan ole aina saatavilla, mutta esimerkiksi Helsingissä iäkkäiden on mahdollisuus valita monen eri tahon järjestämää päivätoimintaa. Sitä varten on myös oma ikääntyneiden päivätoiminnan palveluseteli.

Jotta työmme perustuisi muuhunkin kuin kokemustuntumaan ja olisi asiakaslähtöistä, teimme selvitystä teettämällä ikäihmisille kyselyn marras-joulukuussa 2016. Kyselyssä kartoitimme heidän mielenkiintoaan maatilalla toteutettua päivätoimintaa kohtaan sekä sitä, millaiset tilat ja toiminnat heitä erityisesti kiinnostavat. Kysely toteutettiin Keski-Suomen alueen kotihoitojen asiakkaille, päiväkeskuksissa ja Virtapiireissä käyville asiakkaille. Kyselyä lähetettiin yhteensä 810 kappaletta ja vastauksia saimme 238 kappaletta. Vastaajien ikähaarukka oli 50-98 -vuotta.

Kysely jakoi mielipiteet aikalailla puoliksi. Vastanneista 111 henkilöä ei kiinnostanut maatilalla toteutettu päivätoiminta. Syitä tähän saattoivat olla mm. väärä käsitys siitä, että toiminta korvaisi nykyisen päivätoiminnan, epävarmuus kyytimahdollisuuksista ja haluttomuus palata maatilaympäristöön. Saimme vihiä em. syihin eräältä ohjaajalta, joka kertoi palautetta kyselystämme. Pohdimmekin paljon sitä, miten jokaisen Green Care palveluntuottajan on tärkeää ottaa huomioon, ettei kaikkia asiakkaita palvelu miellytä tai kiinnosta. Kuulostipa palvelu miten hienolta ja upealta tahansa se ei välttämättä jollekin asiakkaalle jostain syystä sovi. Palvelun toiminta voi nostattaa asiakkaassa vuosien takaisia huonoja muistoja tai tuoda jopa ikäviä muistoja pintaan. Esimerkiksi ekopsykologi Kirsi Salosen mukaan luontoympäristön koettu vaikutus voi olla tervehdyttävän ja elvyttävän lisäksi asiakkaalle ristiriitaista, jolloin asiakas kokee sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia, mm. lieviä ja voimakkaita pelkoja (myös traumoja ja fobioita).

Vastaajista 125 henkilöä oli kiinnostunut maatilalla toteutetusta päivätoiminnasta. Eläintilat (64kpl) ja perinnetilat (59 kpl) kiinnostivat eniten. Myös puutarhatilat (41 kpl) olivat suosittuja. Pyysimme kyselyssä iäkästä myös halutessaan kertomaan tarkemmin mitkä eläimet erityisesti kiinnostavat. Tässä kohdassa hevoset kiinnostivat eniten (12 kpl). Erilaisen tekemisen ja toimintojen top 3 kärki oli luonnoneläinten seuraaminen (79 kpl), maatilan töiden seuraaminen (71 kpl) sekä eläinten kanssa puuhastelu (69 kpl). Yli 60:ntä vastaajaa kiinnostivat myös maatilalla yhdessä oleilu, yhdessä ulkoilu, maatilan ympäristöön tutustuminen ja marjojen kerääminen. On hyvä ottaa huomioon, että kyselyn vastauksiin on saattanut vaikuttaa useat tekijät kuten esimerkiksi se miten iäkäs on ymmärtänyt kysymykset ja kenen kanssa kysely on täytetty. Tarkemmin kyselyn tuloksista julkaisemme hankkeen loppuraportissa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ASLA – koettu hoito asiakkaan näkökulmasta – tutkimuksesta käy ilmi, että kotihoidon asiakkaista joka kolmas ilmaisee joutuvansa olemaan yksin tai useimmiten yksin, vaikka ei haluaisi. Myös kolmasosa omaisista näkee asian samalla tavalla. Asiakkaista myös yli puolet kokee, että heidän elämässään olisi tilaa uusille ihmissuhteille (kotihoidon asiakkaista 54%). Joka viides kotihoidon sekä ympärivuorokautisen hoidon asiakkaista kokee olevansa yksinäinen. Neljäs osa omaisista myös kokee, että heidän kotihoidon asiakkaana oleva omaisensa on yksinäinen. Hoitajat arvioivat, että kotihoidon asiakkaat ovat yksinäisempiä kuin ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Tehdyssä kyselyssä kotihoidon vastaajista 1523 oli kotihoidon asiakkaita, 3318 omaishoitajia ja 720 omaisia. Tutkimukseen osallistui kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköitä ympäri Suomen. (Alastalo ym. 2016.)

Kyselyssä kartoitettiin myös ulkoilumahdollisuuksien riittävyyttä. Joka kymmenes kotihoidon asiakkaista ei pääse mielestään koskaan ulkoilemaan tarpeeksi. Kehnoimmaksi ulkoilumahdollisuudet arvioivat omaiset. ASLA –tutkimuksen erityistutkija Hanna Alastalo pohtii, että riittävän ulkoilun järjestäminen on haaste palveluiden tarjoajille, ja että vapaaehtoisten mukanaolo mahdollistaa tiheämmän ulkoilun. Hän myös toteaa, että osaa vanhuksista pitää myös kannustaa ulkoiluun. (THL –tiedote 2016.)

Myös aiemmin mainitsemassa TupaTurva -hankkeessa toteutettiin iäkkäille kyselyitä, joiden mukaan onnellisuuteen vaikuttavana tekijänä haja-asutusalueen ikäihmiset painottivat etenkin ihmisten läheisyyttä ja lämpöä, luontoa ja eläimiä sekä valinnanvapautta. Mielenkiintoista oli myös se, että kiinnostavimpina palveluina maaseutualueella pidettiin matkailua, hierontaa ja fysioterapiaa, lähiympäristön ulkoilu- ja liikuntapalveluja, apua kodin askareisiin sekä kuljetuspalveluja. (Hämäläinen ym. 2014.)

Ainakin näiden esimerkkien valossa ulkoilu ja sosiaaliset suhteet koetaan tärkeiksi ja niille on myös tarvetta. Voisiko maatilalla tapahtuva päivätoiminta kannustaa ja rohkaista iäkästä uudella tavalla lähtemään kotoaan tapaamaan muita ihmisiä, osallistumaan toimintaan ja ulkoiluun? Ainakin se on mahdollisuus.

Vielä lopuksi väliaikatietoja hankkeeseen ilmoittautuneista maatiloista. Tähän mennessä mahtavat 11 maatilaa on osoittanut kiinnostustaan ja selkeästi tämänkaltaista toimintaa on jo suunniteltu ja tullaan tulevaisuudessa toteuttamaan. Harmillisesti emme voi ottaa pilottiin mukaan kuin kolme tilaa, joten valinta tulee olemaan erittäin vaikea! Valintaperusteita rajaa paljolti se, että hankkeen puitteissa maatilan tulisi olla mahdollisimman soveltuva ja jo mahdollisimman käyttövalmis toimintaa varten, ellei maatilayrittäjä sitoudu tekemään hankkeen aikana suurempia muutoksia maatilalleen esimerkiksi esteettömyyden suhteen sisällä sekä ulkona. Teemme mielenkiinnolla pitkin tammikuuta tutustumisvierailuja maatiloille ja virittelemme yhteistyökuvioita suuntaan jos toiseen. Tutustumiskäynneillä pyrimme myös saamaan selvyyttä siihen, että mitkä asiat maatilayrittäjiä erityisesti tällaisen toiminnan aloittamisessa mietityttää sekä mihin tukea tarvitaan. Maatilayrittäjien tuen tarpeet ohjaavat tulevan oppaan teossa, jotta se mahdollisimman monia hyödyttäisi.

Helmikuun alussa julkaisemme hankkeeseen valitut maatilat.

Palataan pian asiaan!

Lähteet:

Alastalo, H., Vainio, S., Vilkko, A. & Sarivaara, S. 2016. Iäkkäiden ihmisten kokemus hoidosta ja palveluista. THL, www –julkaisu. Luettu 27.12.2016.

Iäkkäät saavat tarvitessaan nopeasti apua, mutta joutuvat olemaan liikaa yksin. 2016. THL –tiedote. Luettu 27.12.2016.

Salonen, Kirsi. Luontokokemuksen pinnan alla. Mielenterveysseuran www –julkaisu sekä luento Jyväskylän kansalaisopistolla 4.10.2016.

Hämäläinen, P., Lanne, M., Jännes, J., Hanski, J. Rytkönen, A. & Reisbacka, A. 2014. Ikäihmisten tarvelähtöisten palveluiden kehittäminen yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä. TupaTurva –loppuraportti. Teknologian tutkimuskeskus VTT –julkaisuja.

 

Mainokset

Uusia tuulia maaseudulle ja vanhuspalveluihin!

Hyvinvointia maatilalta –hanke on käynnistynyt. Olemme erittäin innoissamme ja toiveikkaina alkaneesta hankkeesta, sen etenemisestä ja siitä mitä kaikkia ovia se voi mahdollisesti avata eri toimijoille ja yhteisöille niin maaseudulla, kuntasektorilla kuin kaupungeissa.

Suomessa maaseutu sekä vanhuspalvelut ovat molemmat olleet viime vuosina kovan murroksen alla. Pienet maatilat vähenevät, koska tuet eivät riitä elämiseen ja toiminnan pyörittämiseen. Kaikkien resurssit isoille investoinneille ja tilakoon kasvattamiselle eivät riitä tai ovat yksinkertaisesti mahdottomia. Vanhuspalveluilla taas on kuuma peruna iäkkäiden väkiluvun jatkuvasti noustessa – miten tukea kotona asumista, jotta kalliilta laitoshoidolta vältyttäisiin ja miten tuottaa tarvittavat palvelut, jotta iäkkäiden terveyttä ja kokonaisvaltaista toimintakykyä voitaisiin tukea taloudellisesti kannattavasti.

Eu:n rahoittamassa SoFar -projektissa (2009) on avattu hoivamaatalouden (termejä mm. ”Care Farming”, ”Social Farming”, ”Farming for Health”) mahdollisuuksia yleisellä tasolla. Se voi olla merkityksellistä palvelun käyttäjille sen tuomien hyötyjen kautta (esim. elämänlaatu, voimaantuminen, terapeuttisuus), mutta se voi myös vahvistaa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta monipuolistaen maatilojen ja maaseudun taloutta, elvyttäen maaseudun sosiaalista pääomaa ja vahvistaen sen sosiaalipalveluita. Näin se voi myös vaikuttaa siihen, että maaseudun yhteisöt ovat eläviä. Se voi tuoda innovaatioita maatalous-, koulutus-, sekä sosiaali- ja terveyskentälle ja määrittää uusia kestäviä linkkejä näiden sektoreiden välille.

Hyvinvointia maatilalta –hankkeen myötä toivomme löytävämme uusia ratkaisumahdollisuuksia (tai ainakin uusia näkökulmia) sekä maaseudun että vanhuspalveluiden haasteisiin. Haastetta siis riittää, mutta lippu on korkealla ja taskut täynnä ideoita!

Hankkeen tarkoituksena on siis tukea iäkkäiden kotona asumista päivätoiminnalla, joka tapahtuu maatiloilla ja maaseutuympäristössä. Samalla annamme tukea maatilayrittäjille uusien elinvoimaisuutta tuovien toimintamuotojen kehittelyyn. Tavoitteena on kehittää uudenlainen päivätoimintamalli, joka kootaan tekemällä benchmarkingia tutustumalla muissa maissa toteutuneisiin samankaltaisiin hankkeisiin, toimintaan sekä kansainvälisiin tutkimuksiin (aiheesta tulossa lisää mielenkiintoisia esittelyjä mm. Norjasta!). Muissa Pohjoismaissa ja Euroopassa hoivamaatilat on jo paljon pidemmälle kehitettyä kuin täällä meillä. Tämän kaltaista toimintaa, jossa iäkkäät kävisivät maatilalla päivätoiminnassa, ei tietääksemme ole Suomessa, mutta muille asiakasryhmille päivätoimintaa on kehitetty ansiokkaasti. Täältä kuitenkin löytyy iäkkäiden hoivakoteja, joissa tausta-ajatuksena on vihreän hoivan hyödyntäminen sekä paljon sellaista toimintaa, jossa esim. maatilan eläimiä viedään vierailulle palvelukoteihin tai päiväkeskuksiin. Näistä olemme kuulleet ja lukeneet positiivisia käyttökokemuksia.

Uskomme, että maatilaympäristö monimuotoisten rikkauksien ansiosta antaa uusia mahdollisuuksia iäkkäiden päivätoiminnalle ja sen kehittämiselle. Hanke on vasta alussa ja kysymyslista pitkä: Mitä kaikkea tulisi toiminnan suunnittelussa ottaa huomioon? Mitkä asiat ovat keskeisimpiä toiminnan suunnittelussa maatilayrittäjien näkökulmasta katsottuna? Kuinka kehittää päivätoimintamallista sellainen, että sitä voisi tulevaisuudessakin hyödyntää? Kuinka se tukisi kestävää kehitystä ja valtakunnallisia sosiaali- ja terveyspalvelujen strategiamuutoksia? Miten saada riittävästi näkyvyyttä toiminnalle ja löytää oikeat väylät sen edistämiseksi jne.? Toivottavasti hankkeen loputtua pystymme antamaan vastauksia ja näkökulmia käytännön kokemuksen myötä.

Mistä lähteä siis liikkeelle? Asiakaslähtöisyys on yksi vahvasti hanketta ohjaava tekijä. Iäkkäiden toimintakyky sekä myös tarpeet ja toiveet otetaan ensisijaisesti huomioon. Tällöin se tuo myös tietoa ja taitoa toimintaa suunnitteleville maatilayrittäjille siitä miten ja minkälaisia palveluita kannattaa lähteä suunnittelemaan ja tarjoamaan (voiko niitä tarjota yksin, millä ammattitaidolla tai tarvitseeko muita tahoja yhteistyöhön jne.) Tutustumme myös kansainvälisiin tutkimuksiin sekä kotimaisiin hankkeisiin luontolähtöisten ja maatila-avusteisten toimintojen käytöstä. Näin ollen pystymme jakamaan toimintaa suunnitteleville myös näyttöön ja kokemukseen perustuvaa tietoa, joka ohjaa toiminnan suunnittelua ja tekee toiminnasta myös vastuullisempaa.

Hankkeen aikana päivätoimintamallia tullaan testaamaan kolmella keskisuomalaisella maatilalla kesä – syyskuun 2017 aikana. Testauksen aikana arvioimme toiminnan vaikuttavuutta käyttäen apuna erilaisia toimintakyvyn mittareita. Keräämme myös iäkkäiltä, maatilayrittäjiltä sekä muilta toimintaan osallistuvilta tahoilta palautetta sekä kokemuksia.

Moni varmasti miettii, että mitäs siellä maatilalla sitten tullaan tekemään iäkkäiden kanssa? Maatilojen rekrytoiminen hankkeeseen on vielä käynnissä ja sopivien maatilojen löydyttyä tiedämme myös enemmän mihin toiminta tiloilla tulee painottumaan (eläimet, luontoympäristöt, maatilan työt jne.).

Aiemmin mainitsemani asiakaslähtöisyys on kuitenkin ensisijainen prioriteetti toimintaa suunniteltaessa niin turvallisuuden, tarpeiden kuin mielekkyydenkin kannalta. Asiakaslähtöisyys vaikuttaa pitkillä kantimilla myös siihen onko toiminta taloudellisesti kannattavaa. Olemme tehneet laajan kyselyn Keski-Suomen alueen iäkkäille siitä, että kiinnostaako heitä päivätoiminta maatilalla ja minkälaiset maatilat sekä toiminnat heitä erityisesti kiinnostavat.

Otamme tietenkin myös huomioon maatilayrittäjien henkilökohtaiset resurssit: kokemukset, taidot ja toiveet. Maaseudulla asuu paljon moniosaajia ja ammattitaitoa löytyy laajalta spektriltä, joten olisi hukkaan heitettyä, jos toiminta ei näyttäisi maatilayrittäjien itsensä näköiseltä. Se myös luultavammin antaa enemmän kaikille osapuolille!

Hanketta ohjaa Green Care – suuntaviivat. Haluamme kehittää maatiloilla toteutettua päivätoimintaa, joka on ammattimaista, vastuullista sekä tavoitteellista. Erityisesti asiakkaiden kannalta, mutta näin se myös tulee palvelemaan tehokkaammin niitä tahoja, jotka ovat kiinnostuneita tekemään yhteistyötä maatilojen kanssa tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Kuntaliiton (2013) antamassa iäkkäiden ihmisten palveluiden kehittämisen laatusuosituksessa korostuu kuntoutuksen näkökulma sekä palveluiden laatu sekä monipuolisuus, jotta kotona asumista voidaan tukea paremmin. Nämä ohjenuorat viitoittavat meitä seuraavat 1,5 vuotta. Teemme myös yhteistyötä Luontolähtöisiä palveluita Keski-Suomesta (LuoKSe) -hankkeen kanssa. Avaamme myöhemmin lisää tässä blogissa miten Green Care tulee näkymään hankkeessa käytännön tasolla.

Hanke on yleishyödyllinen hanke ja toivomme sen auttavan maatiloja tämänkaltaisessa toiminnassa valtakunnallisesti. Hankkeen lopputuotoksena tehdään yleishyödyllinen opas maatilayrittäjille, jotka ovat kiinnostuneita tarjoamaan päivätoimintaa nimenomaan iäkkäille.

Pysykää kuulolla, pyrimme päivittämään blogia säännöllisin väliajoin, jotta tiedätte missä mennään. Jakakaa ajatuksianne ja ideoitanne meille. Kaikki palaute on ehdottomasti tervetullutta! Meidät löytää myös Facebookista ja Twitteristä.

Tehdään tästä yhdessä hyvää tulevaisuutta ajatellen!

Salla Partala

projektityöntekijä/toimintaterapeutti

 

Lähteet:

Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. 2013. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Linkki julkaisuun.

Di lacovo, Francesco & O´Connor, Deirdre. 2009, 23-24. Supporting policies for Social Farming in Europe. Progressing Multifunctionality in Responsive Rural Areas. WWW-julkaisu. Linkki julkaisuun.